Laatuosaaminen

Laatuosaaminen – tietopohja – Body of Knowledge

Laatu sanaan törmätään jatkuvasti. Mitä laadulla tarkoitetaan ja kuinka sitä tavoitellaan, jää usein kuulijan vastuulle.

Laatutiede – quality engineering, science – on oppiala, joka pitää sisällään periaatteita ja käytäntöjä, kuinka autetaan tuottamaan parempia tuotteita tai palveluita ja varmistetaan laatu(quality assurance).

Periaatteet ja käytänteet tuovat käytännön työkaluja ja keinoja laatutason määrittelyyn, laadun suunnitteluun, laadun tuottamisen johtamiseen, ohjaamiseen, valvontaan sekä parantamiseen. Nämä keskeiset käsitteet sisältävät laatutieteeksi kutsutun oppialan. (SFS-EN ISO 9000)

Modernin laatutekniikan aika

Tohtori Joseph M. Juranin mukaan laadun ammattilaisten historia ulottuu antiikin Egyptiin pyramidien rakentamiseen. Moderni laatutekniikka sai alkunsa varhain 1900-luvun alkupuolella, missä on nähtävissä kaksi vaihetta:

1. 1900-luvun alussa Frederick W. Taylorin Scientific Management -ajatusten ja massatuotannon aikaan pääkeino oli laaduntarkastus (quality inspection). Käytännössä eroteltiin – luokiteltiin – parhaan ihmisen käsityksen (mielipiteen) mukaan hyvät huonoista tuotteista ja palveluista.
2. 1930-luvulla Walther A. Shewhart oivalsi ja loi käytännöt modernin fysiikan oppien pohjalta objektiivisen luokittelun. Tuotteet ja palvelut luokiteltiin prosessin itsensä synnyttämän datan perusteella satunnaisten syiden (common causes) ja erityisten syiden (special causes) aiheuttamiin luokkiin. Tämä luokittelu mahdollisti tieteellinen laadun ohjauksen (quality control) ja myöhemmin laadunparannuksen (quality improvement) konseptit. Nyt pystyttiin arvioimaan, mitä tulevaisuudessa ominaispiirteelle (characteristic) tapahtuu.

Laatutiede tuli tarkastusperusteisen laadun tekemisen rinnalle ja jatkuvasti syrjäyttää tarkastukseen ja valvontaan perustuvaa menettelyä. Laatutiede, vaikka on vaikeampi, on resurssi- ja kustannustehokkaampi ja johtaa huomattavasti parempaan laatuun.

Toinen maailmansota kiihdytti laatutekniikan tarvetta edelleen. Täytyi saada tuhansia ja taas tuhansia toimivia luotettavia kulkuneuvoja, aseita ja ammuksia. Huono laatu maksoi suoraan ihmishenkiä. Erottelutarkastus kulutti liian paljon resursseja eikä taannut laatua. Useat laadunohjauksen tekniikat, kuten näytteenottoon perustuva hyväksymistarkastus (acceptance sampling, AQL) ja prosessin ohjauskortit (process control charts, SPC), yleistyivät ja kehittyivät.

Laatujohtamisen ja menetelmien viimeisimmät uudistukset

Tohtori W. Edwards Deming ja tohtori Joseph M. Juran löysivät ajatuksilleen vastakaikua Japanista ja samalla hankkivat kokemuksia toisen maailmansodan jälkeen ja tämän jälkeen jakoivat ”Japanin” oppejaan länteen. Heistä tuli merkittävät laatuauktoriteetit.

Deming korosti systeemin ja johtamisen merkitystä laadun tuottamisessa. Hän muistutti, että yli 90 prosenttia ongelmista johtuu systeemistä ja siksi yksittäisen ihmisen motivointi tai syyttäminen on pääpiirteiltään turhaa. Täytyy kehittää systeemiä, prosesseja ja johtamista. Deming tunnetaan hyvin Syvällisen Tiedon Teoriasta (SoPK – System of Profound Knowledge) ja 14 johtamisen periaatteesta.

Juran korosti myös ylimmän johdon roolia laadun tekemisessä, koska vain heillä on oikeus tehdä päätöksiä organisaatiorajojen läpi. Laatu tulee esittää numeroin, suorituskyky täytyy tuntea ja teoria ja fakta täytyy erottaa toisistaan.

Tunnetuksi Juran tuli kolmesta universaalista prosessista, jotka ovat laadun suunnittelu (quality planning), laadun ohjaus (quality control) ja laadun parannus (quality improvement). Tätä kolmen prosessin kokonaisuutta kutsutaan Juranin trilogiaksi (The Juran Trilogy^®). Kun Juranin trilogian osiin lisätään laadun varmistus, jonka tarkoituksena on saada aikaan luottamus, muodostuu ISO 9000:2015 standardin mukaan laadunhallinnan kokonaisuus, jota tulee johtaa.

Laatutieteen kehittämisessä on ollut mukana lukuisia henkilöitä: Tri Philip Crosby popularisoi nollavirhe (zero defects) ajatuksen. Tri Kaoru Ishikawa auttoi Deminingiä Japanissa levittämään PDSA-ympyrää samalla kuin esiteltiin syy-seuraus -diagrammia, jota kutsutaan Ishikawa-diagrammiksi. Tri Armand Feigenbaum keksi termin total quality control ja väsymättä saarnasi siitä ympäri maailmaa. Tri Genichi Taguchi kehitti yhdessä japanilaisten insinöörien kanssa robustia suunnittelua ja loi uniikin teollisen koesuunnittelun (industrial experiments, Design of Experiments). Eliyahu Goldratt loi parannussysteemin, joka on rakennettu pullonkaulateorian ympärille (TOC – theory of constraints). Lisäksi on joukko nimi kuten tri George Box, Richard Freud, Dorian Shainan jne. jotka ovat olleet merkittävässä roolissa uudistusten luomisessa.

Six Sigma on viimeisin kokonaisuus, joka on myös ISO-standardoitu menetelmä parantaa prosesseja. Vain hyvin harvat menetelmät ovat saavuttaneet standardiarvon. Six Sigma esiteltiin julkisesti vuonna 1988 Motorolan toimesta, kun se voitti Amerikan presidentin laatupalkinnon ylivertaisten laatutulosten ansiosta. Tri Mikel J. Harry on kuuluisin Six Sigman esillenostajia. Hän on kirjoittanut ensimmäisiä perusteoksia Six Sigma -menetelmästä. Laatu ja raha liitettiin toisiinsa. Six Sigman filosofia tunnistaa suoran korrelaation (yhteyden) tuotevirheiden määrän, hukattujen käyttökustannusten ja asiakastyytyväisyyden välillä. Tämä oli uutta. Laadun tuottamisen pitää vaikuttaa tulokseen, jonka Six Sigma myös todistetusti tekee.

Lean Six Sigma Black Belt -koulutus, joka noudattaa SFS-EN ISO 13053 standardin mukaista koulutusrunkoa, toimii hyvin laatutekniikan ja laadun parannuksen peruskoulutuksena. Laatujohtamiseen, laadun suunnitteluun kyseinen koulutus ei keskity, mutta siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Design for Six Sigma on koulutus, joka antaa pohjaa laadun suunnitteluun. Tilastollisen prosessin ohjauksen (SPC – statistical process control) koulutukset ovat hyvä tapa tutustua laadun ohjaukseen.

SFS-EN ISO 9001:2015 ja tätä tukevat standardit ovat erinomainen runko, joka auttaa luomaan organisaation kokonaisvaltaista laadun näkökulmaa. ISO 9001:2015 standardin tehtävänä on yhdistää myynti, suunnittelu, toteutus ja laatu kokonaisuudeksi. Tänä kokonaisuus on moderni näkökulma Demingin kokonaisuudelle systeemi, vaihtelu, tiedonteoria ja psykologia (SoPK). Standardi ja menetelmät ja käytännöt yhdessä luovat laadun luomisen pohjan. Laatu ei ole koskaan tuurista kiinni.

Tietopohja

Mitä laatu on, mitä menetelmiä laadun tekemiseen liittyy, mitä laatujohtamisessa tulee huomioida, on kuvattu mm. The Certified Quality Engineer Handbook -kirjassa. Tästä aiheesta löytyy myös The Certified Quality Manager -kirja. Alla listattu lyhyesti ilman tarkempaa kuvausta laatuinsinöörin tietopohja.

ASQ:n The Certified Quality Engineer Body of Knowledge:

Laatu ei ole pois muodista, laatua tarvitaan enemmän nyt kuin aiemmin. On kuitenkin erotettava se laatu, josta kansalaiset puhuvat (tavoite) ja laatutiede (keino), joka pitää sisällään periaatteita ja käytäntöjä, kuinka autetaan tuottamaan parempia tuotteita tai palveluita ja varmistetaan laatu (quality assurance).

Maailma monimutkaistuu, joten onnistumisen tarve on suurempi kuin koskaan. Epäonnistumiset kumuloituvat. Laatu on kilpailukykytekijä. Laatutekniikka ja laatujohtaminen ovat toimiala riippumatonta, mielenkiintoista matematiikan, johtamisen sekä ihmisten välistä kommunikointia ja ymmärtämistä. Laatuammattilainen tarvitsee tietoa, laatutietoa.

Lähteet:

1. ISO 9001:2015
2. The Certified Quality Engineer Handbook, Fourth Edition, 2017
3. Sedlock, R. 1/2022. Quality Connection. Quality Progress